koiran ja kissan ruoansulatus

Kissalla ja koiralla on lihansyöjän hampaat, joilla pystyy pilkkomaan, mutta ei hienontamaan ravintoa, vaan hampaisto on kehittynyt saaliin nappaamiseen ja pienempiin paloihin repimiseen. Kissa pureskelee ruokaansa hiukan koiraa enemmän, mutta kumpikaan ei pysty jauhamaan esimerkiksi kasvisten tai vihannesten kuituja. Myös myös muu ruoansulatuselimistö on sopeutunut liha- tai sekaravinnon käsittelyyn.

Mahalaukku

Mahalaukussa ruokaan sekoittuu nestettä ja alhainen pH tappaa osan mikrobeista. Jotkin taudinaiheuttajat kuitenkin selviävät mahalaukusta eteenpäin, joten mikäli lemmikille syötetään raakaa lihaa, on hygieenisen tason oltava riittävän hyvä, eikä ruoassa saa olla esimerksi salmonellaa tai trikiiniä. Myös tietyt kolibakteerit, toksoplasma sekä kampylobakteerit aiheuttavat terveysriskin lemmikille ja luonnollisesti myös lihaa käsitteleville ihmisille. Maha toimii myös ruoan varastopaikkana ja säätelee ruoan siirtymistä ohutsuoleen. Liha ja rasva viipyvät mahalaukussa hiilihydraatteja pidempään ja sekä liha että luut lisäävät vatsahapon eritystä. 

Ohutsuoli

Ohutsuolen alkuosassa ruokaan sekoittuu sekä haiman ruoansulatusenstyymejä ja puskuroivia aineita, että sappinestettä. Ohutsuolesta pienemmäksi pilkkoutuneet ravintoaineet imeytyvät joko verenkierron tai imusuonien ja lopulta maksan kautta elimistön solujen käyttöön. Ohutsuolen pinta on kokonaan muodostunut mikrovilluksista, joiden ansiosta imeytymispinta-ala on erittäin suuri.

Paksusuoli 

ohutsuolessa sulamatta jäänyt aines etenee paksusuoleen. Paksusuolen vilkas mikrobitoiminta hajottaa sulamattomia kuituja. Mikrobitoiminnan ansiosta näidenkin ravintoaineet saadaan elimistön käyttöön. Paksusuolen tehtävänä on myös poistaa ruokasuolasta ylimääräinen vesi, jolloin jäljelle jäävä aines poistuu normaalina ulosteena.

Suoliston mikrobisto

Suoliston mikrobisto on hyvin monipuolinen ja se koostuu bakteereista, arkeista, viruksista ja tumallisista eliöistä. Mikrobiston koostumus myös vaihtelee eri osissa suolistoa ja sen oikea tasapaino on ensiarvoisen tärkeää suoliston hyvinvoinnille. Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteena syntyy esimerkiksi lyhytketjuisia rasvahappoja, joita suolen seinämän solut tarvitsevat ravinnokseen. Suolen seinämän solut puolestaan tuottavat limaa, joka suojaa ja ravitsee mikrobeja. Suolen mikrovillusten päällä olevassa limakerroksessa on ihan oma mikrobistonsa, joka ei välttämättä pitkän, vaikean suolistotulehduksen jälkeen enää kokonaan palaudu ennalleen, mikä vaikeuttaa paranemista merkittävästi.